Olen nukkunut koko päivän. Ruoka ei maistu ja seinillä on vain vinot taulut. Yritän nukkua patterin vieressä. Haluan vain nukkua. Sain tänään ruokaa, mutta en voi syödä sitä, koska veljeni on lähtenyt. Lauantaina vielä juttelimme ja olin vihainenkin. Hän yritti ottaa minun paikkani. Ajoin hänet tiehensä.
Nyt on jo tiistai. Minulla ei ole päätä eikä häntää. Silloin kun veli oli vielä kanssani, haistelimme toistiamme ja lopuksi painomme nenät yhteen, veljeyden tähden. En kylläkään tykännyt yhtään hänen nokastaan, se oli liian kostea. Ajattelin, että pikkuveljet ovat räkänokkia. Mitä märempi nenä,sitä huonompi matkaaja.
Olen muutaman kerran käynyt ulkona ja tiedän, että se vaatii kokemusta. Kovin pitkälle ei kannata mennä. Yhtenä päivänä menin naapurin oven taakse ja siellä haukkui koira. Ajattelin, että se ei ole minun kotini. Mietin myös, että veljeä pitää varottaa. Niihin aikoihin veli istui vielä kotioven nurkalla ja odotteli minua. Se ei uskaltanut tulla ulos.
Nyt veli on ollut metsässä jo monta päivää. Katselen ikkunasta, josko se tulisi kotiin. Välillä lasken pääni alas. Ajattelen, että se voisi tulla jos ei näkisi minua. Olin sille niin ilkeä ja vein siltä koko huoneen. Nyt minulla on tilaa, mutta en tiedä miten sitä käytän, kun olen yksin.
:'(
VastaaPoista