Supistukset alkoivat. Niitä tuli ainakin
kymmenen minuutin välein. Lapsi oli mennyt jo kaksi viikkoa yli ajan ja näytti
ettei tahdo tulla ollenkaan maailmaan. Mies oli töissä toisella paikkakunnalla,
joten päätin ottaa taksin ja lähteä synnytyslaitokselle. Hän oli ollut
edellisellä viikolla jo yrittämässä, mutta turhaan.
Makasin jalat haarallaan
osaston sängyssä ja kätilö työnsi sormia sisääni.
- Nyt on jo 12 senttiä auki. Vielä ei saa ponnistaa.
- Nyt on jo 12 senttiä auki. Vielä ei saa ponnistaa.
Kätilö painui takaisin osaston kahvihuoneeseen ja jätti minut siihen yksin
kärvistelemään. Yhtäkkiä tuli tunne, että on pakko paskantaa. Soitin kelloa ja
kätilö tuli tovin päästä katsomaan.
- Mikä nyt on? Tässähän aivan
laihtuu kun joutuu jatkuvasti ravaavaan täällä.
- Minun pitää päästä vessaan, kakkaan tuli jo housuihin.
Kätilö auttoi minut vessan ja pesin myös itseni. Mielestäni en kyllä ollut vaivannut häntä juurikaan. Samalla hän kertoi, että pääsisi eläkkeelle kahden viikon päästä. Hän oli pieni roteva nainen. Ohimoilta harmaantuneet tummat hiukset oli kammattu ylös nutturalle. Leuassa kasvoi muutama partakarva ja ajattelin, että taitaa olla vanhapiika. Hän näytti aivan hautausmaan porttivahdilta, luuta vain puuttui.
- Minun pitää päästä vessaan, kakkaan tuli jo housuihin.
Kätilö auttoi minut vessan ja pesin myös itseni. Mielestäni en kyllä ollut vaivannut häntä juurikaan. Samalla hän kertoi, että pääsisi eläkkeelle kahden viikon päästä. Hän oli pieni roteva nainen. Ohimoilta harmaantuneet tummat hiukset oli kammattu ylös nutturalle. Leuassa kasvoi muutama partakarva ja ajattelin, että taitaa olla vanhapiika. Hän näytti aivan hautausmaan porttivahdilta, luuta vain puuttui.
Makasin taas sängyllä ja yritin
olla kohtelias. Nainen tuntui olevan kärttyisä ja taisi olla turha odottaa
mitään ylimääräistä empatiaa.
- Minunkin tätini oli kätilö, sanoin.
- Jaa vai niin, missä päin? Hän kiinnostui heti.
- Asui Joensuussa, mutta on jo kuollut, vastasin.
- Mikähän nimi mahtoi olla? uteli kätilö.
- Toini Keinonkangas, vastasin.
Kätilön kiinnostus heräsi heti. Hän tuli lähemmäs ja kohotteli tyynyä ja kyseli kupuja.
- No minähän tunnen hänet, kätilö sanoi. Olimme yhdessä Kätilöopistolla erikoistumassa.
- Sepä mukava sattuma, sanoin.
- Sillä naisella oli ranteet ja kaulat täynnä koruja ja kaikenlaita hömppää, muisteli kätilö.
- Minunkin tätini oli kätilö, sanoin.
- Jaa vai niin, missä päin? Hän kiinnostui heti.
- Asui Joensuussa, mutta on jo kuollut, vastasin.
- Mikähän nimi mahtoi olla? uteli kätilö.
- Toini Keinonkangas, vastasin.
Kätilön kiinnostus heräsi heti. Hän tuli lähemmäs ja kohotteli tyynyä ja kyseli kupuja.
- No minähän tunnen hänet, kätilö sanoi. Olimme yhdessä Kätilöopistolla erikoistumassa.
- Sepä mukava sattuma, sanoin.
- Sillä naisella oli ranteet ja kaulat täynnä koruja ja kaikenlaita hömppää, muisteli kätilö.
Juttelimme vielä tovin ja kysyin
puudutusta.
- Ei täällä nyt ole epiduraalia, tuossa seinällä on ilokaasua, tokaisi kätilö.
- Ei täällä nyt ole epiduraalia, tuossa seinällä on ilokaasua, tokaisi kätilö.
Tunsin, että kipu oli taas tulossa
ja pyysin seinällä olevaa laitetta ja neuvoja sen käytössä.
- En minä tuommoista ole ennen käyttänyt, ei niitä ollut, kätilö nurisi
ja yritti irrottaa tötteröä seinältä.
Nousin istumaan ja riuhtaisin letkun päässä olevan naamarin käteeni. Nyt tiesin mistä kaasua tulee ja osasin käyttää sitä. Kätilö oli nyrpeän näköinen.
Nousin istumaan ja riuhtaisin letkun päässä olevan naamarin käteeni. Nyt tiesin mistä kaasua tulee ja osasin käyttää sitä. Kätilö oli nyrpeän näköinen.
- Älä nyt ime sitä liikaa. Hän poistui huoneesta.
Onneksi akka lähti ja sain olla yksin. Miten voi olla niin ikävä ja ilkeä ihminen. Ei viitsinyt keskittyä
enää viimeisiin parkuviin naisiin saati lapsiin.
Tunnin kuluttua hoitajia parveili
huoneessani. Maailmaan oli syntynyt iso pyöreäsilmäinen poika ja koko osastolla
oli raikunut v karjahdukseni kun puskaisin pojan maailmaan.
Kätilö tuli viereeni ja onnitteli.
- Muuten se sinun tätisi vei
minulta sulhasen, vieläkö Verner on elossa.
- On se.
- On se.
Oli kauhuissani, kiusasikohan se
minua tahallaan. Vauva katseli minua isoilla pyöreillä silmillään ja
tarrasi tissiin heti kiinni. Isäänsä tullut, tomera poika.
nyt herasi vakava innostus.. voisin kantaa oman korteni kekoon ;)
VastaaPoistasilloin en uskaltanut, en tiennyt milloin olisin katiloni kanssa samalla osastolla toissa TaYKS:ssa, silla nimella se silloin tunnettiin
katilot olivat nuoria ja suoria
olisi ollut kiva, jos olisivat olleet inhimillisempia, pehmeampia, ystavallisempia, avuliaampia, vahemman tuomitsevia, enemman kiinnostuneita..
luulin, etta asiaa olisi auttanut, jos olisi ollut elakeikaa laheneva, vaikka parilla parta-jouhella varustettu tatonen
-luulin vaarin
Tässä jutussa tuo loppu on fiktiota:) Kuitenkin jäi vähän huono maku suuhun siitä kätilöstä. Rutiinilla hoiti viimeisiä hommiaan.
VastaaPoista